{"id":21973,"date":"2025-03-27T12:26:15","date_gmt":"2025-03-27T12:26:15","guid":{"rendered":"https:\/\/tamerbadr.com\/?p=21973"},"modified":"2025-04-20T08:58:29","modified_gmt":"2025-04-20T08:58:29","slug":"tysrfgd","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/archives\/21973","title":{"rendered":"Wienin piiritys ja maanpetos"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

18. maaliskuuta 2019<\/span><\/span><\/h1><\/div><\/div><\/div>
\u00a0<\/div><\/div><\/div><\/div>

Wienin piiritys<\/strong>
ja maanpetos<\/strong>

Australialainen terroristi kirjoitti kiv\u00e4\u00e4riin, jolla h\u00e4n tappoi 49 aseetonta muslimia moskeijassa: "Wien 1683". Tietenkin 90% muslimeista, jotka lukivat n\u00e4m\u00e4 sanat, eiv\u00e4t tienneet, mit\u00e4 ne tarkoittivat. Joten lukekaamme aihe "Wien 1683" ja miksi t\u00e4m\u00e4 australialainen terroristi kirjoitti sen kiv\u00e4\u00e4riins\u00e4.

Wienin taistelu k\u00e4ytiin ramadanin 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1094 AH \/ 12. syyskuuta 1683. Osmanien valtakunnan piiritetty\u00e4 Wieni\u00e4 kaksi kuukautta, taistelu mursi Osmanien valtakunnan ylivallan Euroopassa, kun Puolan kuningas Juhana III Sobieskin johtamat Puolan, Saksan ja It\u00e4vallan joukot voittivat taistelun ottomaanien armeijasta, jota johti suurvisiiri Kara Mustafa, ottomaanien joukkojen komentaja.

Ottomaanit ja Wien<\/strong>
Wienin valloitus oli pitk\u00e4\u00e4n ollut ottomaanien sulttaanien unelma, koska sill\u00e4 oli strateginen merkitys Euroopan syd\u00e4men kauppa- ja kuljetusreittien hallinnassa. Joka kerta ottomaanit tyytyiv\u00e4t palaamaan Wienin muureilta saatuaan vaurautta ja kenties uusia osia It\u00e4- tai Keski-Euroopasta It\u00e4vallan keisarikunnan kanssa tehtyjen sopimusten kautta.
Ensimm\u00e4inen piiritys oli tapahtunut Suleiman Suuren aikana, puolitoista vuosisataa aiemmin, sen j\u00e4lkeen kun h\u00e4n oli tunkeutunut Eurooppaan voitettuaan unkarilaiset kauheassa Moh\u00e1csin taistelussa. Suuren armeijat saapuivat Unkarin p\u00e4\u00e4kaupunkiin Budapestiin 3. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Dhu al-Hijjahissa vuonna 932 AH \/ 10. syyskuuta 1526 jKr., tehden (M\u00fchrestanista) uuden ottomaanien provinssin ja vakiinnuttaen ottomaanien ehdottoman vallan Keski- ja It\u00e4-Euroopassa.
Vuonna 1683 turkkilaiset piirittiv\u00e4t Wienin toisen kerran, mutta kreivi Starhamberg onnistui torjumaan turkkilaiset Kahlenbergin vuoren taistelussa. Sitten he valloittivat Budapestin takaisin Ottomaanien valtakunnalta vuonna 1686, oltuaan ottomaanien hallussa 145 vuotta.

Ennen taistelua<\/strong>
Saksa kilpaili ottomaanien kanssa Unkarissa ja Slovakiassa, ja ottomaanien suurvisiiri oli keskittynyt ajatukseen iske\u00e4 voimakas isku est\u00e4\u00e4kseen Saksaa puuttumasta Unkarin asioihin. Kara Mustafa Pa\u0161a suostutteli ottomaanien sulttaani Mehmed IV:n ja keisarillisen divaanin (ministerineuvoston) julistamaan sodan Saksalle. Suurvisiiri Ahmed Pa\u0161a K\u00f6pr\u00fcl\u00fc l\u00e4hti Edirnest\u00e4 ja saapui Unkariin noin 120 000 sotilaan armeijan johdossa, varustettuna tykeill\u00e4 ja ammuksilla, jotka oli kiinnitetty 60 000 kamelin ja 10 000 muulin selk\u00e4\u00e4n. H\u00e4n saapui Slovakiaan tuhoten kaikki tielt\u00e4\u00e4n tulevat sotilaslinnoitukset ja suuntasi kohti Nohzelin linnaa, joka sijaitsee Budapestin luoteispuolella, noin 110 km Wienist\u00e4 it\u00e4\u00e4n ja 80 km Bratislavasta. Saksalaiset olivat linnoittaneet sen eritt\u00e4in hyvin ja siit\u00e4 tuli yksi Euroopan vahvimmista linnoituksista. Ottomaanien armeija aloitti piirityksens\u00e4 Muharramina 13. Muharramina 1074 \/ 17. elokuuta 1663.
Ottomaanien linnan piiritys kesti 37 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja pakotti linnan varuskunnan komentajan pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen antautumista. Suurvisiiri suostui t\u00e4h\u00e4n sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 varuskunta evakuoi linnan ilman aseita ja ammuksia. T\u00e4m\u00e4 kampanja aiheutti valtavan mellakan Euroopassa ja kylv\u00e4 pelkoa ja paniikkia sen kuninkaiden syd\u00e4miin yleens\u00e4. T\u00e4m\u00e4n suuren linnan antautumisen j\u00e4lkeen noin 30 it\u00e4valtalaista linnaa antautui ottomaanien armeijalle.
T\u00e4m\u00e4 suuri valloitus johti Ahmed K\u00f6pr\u00fcl\u00fcn etenemiseen armeijoineen valloittaen M\u00e4\u00e4rin (T\u0161ekkoslovakiassa) ja Sleesian alueet Keski-Euroopassa.

Sotaneuvosto<\/strong>
Suurvisiiri Kara Mustafa Pa\u0161a kokosi armeijansa sotaneuvoston ja ilmoitti valloittavansa Wienin ja sanelevansa siell\u00e4 ehtonsa Saksalle. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 Yangkalen valloitus, Wienin avaimena pidetty kaupunki, joka sijaitsi 80 km Wienist\u00e4 it\u00e4\u00e4n Rab-joen l\u00e4nsirannalla, ei alistaisi Saksaa eik\u00e4 est\u00e4isi sit\u00e4 puuttumasta Unkarin asioihin.
Kara Mustafa Pa\u0161an p\u00e4\u00e4t\u00f6s aiheutti h\u00e4mmennyst\u00e4 ja kiistoja ministerien keskuudessa. Ministeri Ibrahim Pa\u0161a vastusti p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 v\u00e4itt\u00e4en, ett\u00e4 sulttaani Mehmed IV:n halu oli vallata Yangkala ja hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Keski-Eurooppaan ottomaanien kommandoprikaateilla ja ett\u00e4 Wienin vastainen kampanja tapahtuisi todenn\u00e4k\u00f6isesti ensi vuonna. Kara Mustafa Pa\u0161a vastasi, ett\u00e4 armeijan oli vaikea koota uudelleen niin tihe\u00e4sti ja vahvasti, ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asia vaatisi voimakasta, ratkaisevaa iskua saksalaisille, muuten sota heit\u00e4 vastaan pitkittyisi, varsinkin kun Saksa oli tehnyt rauhansopimuksen Ranskan kanssa ja oli turvattu l\u00e4nsipuolella, ja ett\u00e4 keisari Leopold oli sopinut Puolan kuninkaan Sobieskin kanssa Padolin alueen palauttamisesta, ja ett\u00e4 Venetsia on sis\u00e4llytett\u00e4v\u00e4 t\u00e4h\u00e4n sopimukseen, ja siten Ven\u00e4j\u00e4 ja muut Euroopan maat liittyisiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n kristilliseen liittoon Saksan rinnalla. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4isi sen rikkomista ja t\u00e4m\u00e4n syntyv\u00e4n liiton tuhoamista sin\u00e4 vuonna, muuten sota pitkittyisi tuntemattomaksi ajaksi.

Euroopan kanta<\/strong>
Euroopan suurvallat kiirehtiv\u00e4t pelastamaan Wienin kukistumiselta. Paavi julisti ristiretken ottomaaneja vastaan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4si Puolan kuninkaan Sobieskin rikkomaan sopimuksensa ottomaanien kanssa. H\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si my\u00f6s l\u00e4himm\u00e4t eurooppalaiset ruhtinaat, Saksin ja Baijerin saksalaiset ruhtinaat, suuntaamaan Wieniin mahdollisimman nopeasti. Puolasta, Saksasta ja It\u00e4vallasta kokoontuivat eurooppalaiset armeijat, yhteens\u00e4 70 000 sotilasta. Lothringenin herttua j\u00e4tti kokonaisjohdon Puolan kuningas Juhana III Sobieskille. Heid\u00e4n valmistelunsa saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen perjantaina 11. syyskuuta, kun he kokivat Wienin kukistumisen olevan vain muutaman p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Siksi eurooppalaiset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t ylitt\u00e4\u00e4 v\u00e4kisin ottomaanien hallitseman Donin sillan kustannuksista riippumatta, sill\u00e4 tarvikkeita ei voitu toimittaa Wieniin ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 siltaa.

petos<\/strong>
Kara Mustafa oli sijoittanut Krimin hallitsijan Murad Karayn johtamat suuret ottomaanien joukot Donin sillalle, ainoalle l\u00e4nnest\u00e4 Wieniin johtavalle tielle, est\u00e4\u00e4kseen eurooppalaisten etenemisen. Murad Karay m\u00e4\u00e4r\u00e4si sillan r\u00e4j\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi tarvittaessa.
T\u00e4ss\u00e4 tapahtui jotain, mit\u00e4 kukaan, eiv\u00e4t ottomaanit eiv\u00e4tk\u00e4 eurooppalaiset, ollut odottanut. Murad Karay petti islamin ja muslimit antamalla eurooppalaisten ylitt\u00e4\u00e4 sillan ilman taistelua. T\u00e4m\u00e4 johtui h\u00e4nen vihastaan ja vihamielisyydest\u00e4\u00e4n Kara Mustafaa kohtaan. Mustafa Pasha vihasi Murad Karayta ja kohteli h\u00e4nt\u00e4 huonosti. Murad puolestaan uskoi, ett\u00e4 Mustafa Pashan ep\u00e4onnistuminen Wieniss\u00e4 johtaisi h\u00e4nen kaatumiseensa vallasta ja johtajan asemasta. T\u00e4lle petturille johtajalle ei koskaan tullut mieleen, ett\u00e4 ottomaanien tappio Wienille muuttaisi maailmanhistorian kulkua. Siksi Murad p\u00e4\u00e4tti j\u00e4\u00e4d\u00e4 sivustakatsojaksi, kun eurooppalaiset joukot ylittiv\u00e4t Donyan sillan murtaakseen Wienin piirityksen liikauttamatta sormeaankaan. Lis\u00e4ksi ottomaanien armeijassa oli ministereit\u00e4 ja beyj\u00e4, jotka eiv\u00e4t halunneet Kara Mustafa Pashan valloittavan Wieni\u00e4, jossa sulttaani Suleiman Suuri oli ep\u00e4onnistunut.

Ratkaiseva taistelu<\/strong>
Lauantaina, ramadanina 20. vuonna 1094 AH \/ syyskuun 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1683 jKr., kaksi armeijaa kohtasivat Wienin muurien edess\u00e4. Eurooppalaiset olivat iloisia siit\u00e4, ett\u00e4 olivat ylitt\u00e4neet Donnan sillan vuodattamatta pisaraakaan verta. Ottomaanien armeija oli h\u00e4mm\u00e4stynyt n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n eurooppalaiset edess\u00e4\u00e4n Donnan sillan ylityksen j\u00e4lkeen. Mustafa Pa\u0161a kuitenkin aloitti vastahy\u00f6kk\u00e4yksen suurimman osan joukkoistaan ja osia eliittijanissaareista hy\u00f6k\u00e4t\u00e4kseen kaupunkiin. Turkkilaiset komentajat aikoivat miehitt\u00e4\u00e4 Wienin ennen Juhana III Sobieskin saapumista, mutta aika loppui. Tuolloin sotilasinsin\u00f6\u00f6rit valmistelivat toista suurta ja viimeist\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen kaupunkiin. Turkkilaisten kiirehtiess\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja sulkiessa tunnelin r\u00e4j\u00e4hdyksen tehostaakseen sit\u00e4, it\u00e4valtalaiset l\u00f6ysiv\u00e4t luolan iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Yksi heist\u00e4 astui tunneliin ja purki r\u00e4j\u00e4hdyksen juuri ajoissa.
Toinen suuri petos tapahtui ottomaanien armeijan oikeiston komentajan Oglu Ibrahimin taholta, kun h\u00e4n vet\u00e4ytyi taistelukent\u00e4lt\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 vet\u00e4ytymisell\u00e4 oli suurin vaikutus ottomaanien tappioon. Kara Mustafa onnistui vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n taistelukent\u00e4lt\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti, ja paluumatkallaan Kara Mustafa teloitti sek\u00e4 Murad Karayn ett\u00e4 Oglu Ibrahimin, mutta t\u00e4m\u00e4 ei auttanut h\u00e4nt\u00e4 sulttaani Mehmed IV:n luona, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4si h\u00e4net teloitettavaksi.
Taisteluissa kaatui noin 15 000 ottomaanimiest\u00e4 ja l\u00e4hes 4 000 eurooppalaista. Ottomaanien armeija otti vet\u00e4ytymisen aikana mukaansa 81 000 vankia, ja 59 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4nyt piiritys p\u00e4\u00e4ttyi.

Taistelun tulokset<\/strong>
Ottomaanien tappio Wienin muureilla oli k\u00e4\u00e4nnekohta ottomaanien ja Euroopan historiassa. Wienin tappion my\u00f6t\u00e4 Ottomaanien valtakunta menetti hy\u00f6kk\u00e4ys- ja laajentumisvauhtinsa Eurooppaan. Tappio merkitsi umpikujaa ottomaanien historiassa. Kristillisen liiton armeijat siirtyiv\u00e4t my\u00f6hemmin valtaamaan osia ottomaanien alueesta Euroopassa seuraavien vuosisatojen aikana.

Miksi olimme mahtavia<\/strong>
Tamer Badrin kirja (Unohtumattomat p\u00e4iv\u00e4t... T\u00e4rkeit\u00e4 sivuja islamilaisesta historiasta)\u00a0<\/span><\/h1>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

18 \u0645\u0627\u0631\u0633 2019 \u00a0 \u062d\u0635\u0627\u0631 \u0641\u064a\u064a\u0646\u0627\u0648\u0627\u0644\u062e\u064a\u0627\u0646\u0629 \u0627\u0644\u0639\u0638\u0645\u0649 \u0627\u0644\u0625\u0631\u0647\u0627\u0628\u064a \u0627\u0644\u0623\u0633\u062a\u0631\u0627\u0644\u0649 \u0643\u0627\u0646 \u0643\u0627\u062a\u0628 \u0639\u0644\u0649 \u0627\u0644\u0628\u0646\u062f\u0642\u064a\u0629 \u0627\u0644\u0644\u0649 \u0642\u062a\u0644 \u0628\u0647\u0627 49 \u0645\u0633\u0644\u0645 \u0623\u0639\u0632\u0644 \u0641\u064a \u0627\u0644\u0645\u0633\u062c\u062f \u0643\u0627\u0646 \u0643\u0627\u062a\u0628 \u0641\u064a\u064a\u0646\u0627 1683 \u0648\u0637\u0628\u0639\u0627 90% \u0645\u0646 \u0627\u0644\u0645\u0633\u0644\u0645\u064a\u0646 \u0627\u0644\u0644\u064a \u0642\u0631\u0623\u0648\u0627 \u0647\u0630\u0647 \u0627\u0644\u0643\u0644\u0627\u0645 \u0645\u0643\u0646\u0648\u0634 \u0639\u0627\u0631\u0641\u064a\u0646 \u0645\u0627\u0630\u0627 \u062a\u0639\u0646\u064a \u0641\u062a\u0639\u0627\u0644\u0648\u0627 \u0646\u0642\u0631\u0623 \u0645\u0648\u0636\u0648\u0639 \u0641\u064a\u064a\u0646\u0627 1683 \u0648\u0644\u0645\u0627\u0630\u0627 \u0643\u062a\u0628\u0647 \u0647\u0630\u0627 \u0627\u0644\u0625\u0631\u0647\u0627\u0628\u064a \u0627\u0644\u0623\u0633\u062a\u0631\u0627\u0644\u0649 \u0639\u0644\u0649 \u0628\u0646\u062f\u0642\u064a\u062a\u0647 \u0645\u0639\u0631\u0643\u0629 \u0641\u064a\u064a\u0646\u0627 \u0648\u0642\u0639\u062a \u0641\u064a 20 \u0631\u0645\u0636\u0627\u0646 […]<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":21974,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"","_seopress_robots_index":"","inline_featured_image":false,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[],"class_list":{"0":"post-21973","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-115"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21973","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21973"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21973\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21974"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21973"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21973"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21973"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}