{"id":21967,"date":"2025-03-27T12:22:25","date_gmt":"2025-03-27T12:22:25","guid":{"rendered":"https:\/\/tamerbadr.com\/?p=21967"},"modified":"2025-04-20T09:00:00","modified_gmt":"2025-04-20T09:00:00","slug":"sdfgsfg","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/archives\/21967","title":{"rendered":"Sulttaani Murad II"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

14. maaliskuuta 2019<\/span><\/span><\/h1><\/div><\/div><\/div>
\u00a0<\/div><\/div><\/div><\/div>

Sulttaani Murad II<\/strong>

H\u00e4n on sulttaani Murad II, askeettinen sulttaani, joka kukisti sis\u00e4isen kapinan ja voitti ristiretkel\u00e4isten koalition Varnan taistelussa. H\u00e4n on ainoa sulttaani, joka luopui kahdesti kruunusta pojalleen omistautuakseen Kaikkivaltiaan Jumalan palvonnalle.

H\u00e4nen kasvatuksensa<\/strong>
Sulttaani Murad II syntyi vuonna 806 AH \/ 1404 jaa. ja kasvoi ottomaanien taloudessa, joka juurrutti poikiin tiedonrakkautta ja jihadia Allahin asian puolesta. Sulttaani Murad II:lle annettiin hyv\u00e4 islamilainen kasvatus, joka oikeutti h\u00e4net ottamaan sulttaanin haltuunsa 18-vuotiaana. Kaikki alamaisensa tunsivat h\u00e4net hurskaudestaan, oikeudenmukaisuudestaan ja my\u00f6t\u00e4tunnostaan. H\u00e4n rakasti jihadia Allahin asian puolesta ja kutsui ihmisi\u00e4 islamiin kaikkialla Euroopassa.

Sultanaatin haltuunotto ja sis\u00e4isten kapinoiden lopettaminen<\/strong>
Sulttaani Murad II otti valtion vallan is\u00e4ns\u00e4 Mehmed \u00c7elebin kuoltua vuonna 824 AH \/ 1421 jKr. Sulttaani Murad onnistui tukahduttamaan set\u00e4ns\u00e4 Mustafan aloittamat sis\u00e4iset kapinat, joita Ottomaanien valtakunnan viholliset tukivat. Bysantin keisari Manuel II oli sulttaani Muradin kohtaamien juonittelujen, salaliittojen ja levottomuuksien takana. H\u00e4n tuki sulttaani Muradin set\u00e4\u00e4 auttamalla, kunnes Mustafa onnistui piiritt\u00e4m\u00e4\u00e4n Gallipolin kaupungin ja pyrki riist\u00e4m\u00e4\u00e4n sen sulttaanilta ja tekem\u00e4\u00e4n siit\u00e4 oman tukikohtansa. Sulttaani Murad kuitenkin pid\u00e4tti set\u00e4ns\u00e4 ja esitti h\u00e4net hirsipuuhun. Keisari Manuel II jatkoi kuitenkin juonittelua sulttaania vastaan ja syleili Murad II:n velje\u00e4 asettaen h\u00e4net komentamaan joukkoja, jotka valloittivat Nikean kaupungin Anatoliassa. Murad marssi h\u00e4nt\u00e4 vastaan ja onnistui eliminoimaan h\u00e4nen joukkonsa pakottaen vastustajansa antautumaan ja tulemaan tapetuksi. Sulttaani Murad p\u00e4\u00e4tti sitten opettaa keisarille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n l\u00e4ksyn, joten h\u00e4n miehitti nopeasti Salonikin, hy\u00f6kk\u00e4si siihen ja tunkeutui sinne v\u00e4kisin maaliskuussa 1431 jKr. \/ 833 AH, ja siit\u00e4 tuli olennainen osa Ottomaanien valtakuntaa.
Sulttaani Murad II antoi ankaria iskuja Balkanin kapinallisliikkeille ja halusi vahvistaa ottomaanien valtaa n\u00e4ill\u00e4 alueilla. Ottomaanien armeija suuntasi pohjoiseen alistaakseen Valakian alueen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4si sille vuosittaisen pakkoveromaksun. Uusi Serbian kuningas, Stefan Lazar, joutui alistumaan ottomaanien valtaan ja astumaan heid\u00e4n valtansa alle, ja h\u00e4n uudisti uskollisuutensa sulttaanille. Ottomaanien armeija suuntasi etel\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 se vakiinnutti ottomaanien hallinnon perustan Kreikassa. Sulttaani jatkoi pian l\u00e4hetyssaarnaajajihadiaan ja poisti esteit\u00e4 sek\u00e4 Albaniassa ett\u00e4 Unkarissa.

H\u00e4nen valloituksensa<\/strong>
Murad II:n hallituskaudella ottomaanit valloittivat Albanian vuonna 834 ah \/ 1431 jKr. ja keskittiv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 maan etel\u00e4osaan. Ottomaanit k\u00e4viv\u00e4t katkeran taistelun Pohjois-Albaniassa, jossa pohjoisalbaanit voittivat kaksi ottomaanien armeijaa Albanian vuoristossa. He kukistivat my\u00f6s kaksi per\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 sulttaani Muradin itse johtamaa ottomaanien sotaretki\u00e4. Ottomaanit k\u00e4rsiv\u00e4t raskaita tappioita vet\u00e4ytymisen aikana. Kristilliset valtiot tukivat albaaneja ottomaaneja vastaan, erityisesti Venetsian hallitusta, joka oli tietoinen vaarasta, jonka ottomaanien valloitus aiheutti t\u00e4lle t\u00e4rke\u00e4lle alueelle, sen rannoille ja satamille, jotka yhdistiv\u00e4t Venetsian V\u00e4limereen ja muuhun maailmaan. Ottomaanit olivat my\u00f6s tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 ottomaanit kykeniv\u00e4t pid\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n venetsialaisia laivoja suljetulla Adrianmerell\u00e4. N\u00e4in ollen sulttaani Murad II ei n\u00e4hnyt vakaata ottomaanien hallintoa Albaniassa.
Unkarin rintamalla Murad II onnistui vuonna 1438 jaa. H\u00e4n kukisti unkarilaiset, otti vangiksi 70 000 sotilasta ja valtasi useita asemia. Sitten h\u00e4n eteni valloittaakseen Serbian p\u00e4\u00e4kaupungin Belgradin, mutta ep\u00e4onnistui yrityksess\u00e4\u00e4n. Pian muodostettiin suuri ristiretkel\u00e4isten liitto, jonka paavi siunasi ja jonka tavoitteena oli karkottaa ottomaanit kokonaan Euroopasta. Liittoon kuuluivat paavinvaltakunta, Unkari, Puola, Serbia, Valakia, Genova, Venetsia, Bysantin valtakunta ja Burgundin herttuakunta. My\u00f6s saksalaiset ja t\u0161ekkil\u00e4iset joukot liittyiv\u00e4t liittoon. Ristiretkel\u00e4isten joukkojen komento annettiin kyvyk\u00e4lle unkarilaiselle komentajalle, Jan Hunyadille. Hunyadi johti ristiretkel\u00e4isten maajoukkoja ja marssi etel\u00e4\u00e4n, ylitti Tonavan ja aiheutti ottomaaneille kaksi raskasta tappiota vuonna 1442 jaa. Ottomaanit pakotettiin etsim\u00e4\u00e4n rauhaa. Szczeciniss\u00e4 solmittiin kymmenvuotinen rauhansopimus hein\u00e4kuussa 848 AH \/ 1444 jKr., jossa h\u00e4n luovutti Serbian ja tunnusti George Brankovi\u0107in sen ruhtinaaksi. Sulttaani Murad luovutti my\u00f6s Valakian (Romanian) Unkarille ja lunasti v\u00e4vyns\u00e4 Mahmud \u00c7elebin, joka oli ottomaanien armeijoiden ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, 60 000 dukaatilla. T\u00e4m\u00e4 sopimus kirjoitettiin ottomaanien ja unkarin kielill\u00e4. Unkarin kuningas Ladislaus vannoi Raamatun nimeen ja sulttaani Murad vannoi Koraanin nimeen t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sopimuksen ehdot kunniallisesti ja uskollisesti.

Sultanaatin hylk\u00e4\u00e4minen<\/strong>
Kun Murad oli saanut aselevon p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen eurooppalaisten vihollistensa kanssa, h\u00e4n palasi Anatoliaan. Poikansa prinssi Alean kuolema j\u00e4rkytti h\u00e4nt\u00e4, ja h\u00e4nen surunsa voimistui. H\u00e4n luopui maailmasta ja kuningaskunnasta ja luopui sulttaanin vallasta pojalleen Mehmed II:lle, joka oli tuolloin nelj\u00e4ntoistavuotias. Nuoren i\u00e4n vuoksi h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i h\u00e4net muutamilla viisailla ja ajattelevilla valtakuntansa miehill\u00e4. Sitten h\u00e4n meni Magnesiaan V\u00e4h\u00e4\u00e4n-Aasiaan viett\u00e4m\u00e4\u00e4n loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 eristyksiss\u00e4 ja rauhassa, omistautuen t\u00e4ss\u00e4 eristyksiss\u00e4 Jumalan palvontaan ja mietiskellen H\u00e4nen valtakuntaansa saatuaan vakuutuksen siit\u00e4, ett\u00e4 turvallisuus ja rauha oli saavutettu h\u00e4nen valtionsa alueilla. Sulttaani ei nauttinut t\u00e4st\u00e4 eristyksest\u00e4 ja palvonnasta kauan, sill\u00e4 kardinaali Cesarini ja jotkut h\u00e4nen avustajistaan vaativat ottomaanien kanssa tehtyjen sopimusten rikkomista ja heid\u00e4n karkottamistaan Euroopasta, varsinkin kun sulttaani Murad oli j\u00e4tt\u00e4nyt ottomaanien valtaistuimen nuorelle pojalleen, jolla ei ollut siit\u00e4 kokemusta eik\u00e4 vaaraa. Paavi Eugene IV vakuuttui t\u00e4st\u00e4 saatanallisesta ajatuksesta ja pyysi kristittyj\u00e4 rikkomaan sopimuksen ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n muslimien kimppuun. H\u00e4n selitti kristityille, ett\u00e4 muslimien kanssa tehty sopimus oli p\u00e4tem\u00e4t\u00f6n, koska se oli tehty ilman paavin, Kristuksen maanp\u00e4\u00e4llisen sijaisen, lupaa. Kardinaali Cesarini oli eritt\u00e4in aktiivinen, aina liikkeell\u00e4, eik\u00e4 koskaan v\u00e4synyt ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n pyrkiess\u00e4\u00e4n eliminoimaan ottomaanit. Siksi h\u00e4n tapasi vierailla kristittyjen kuninkaiden ja heid\u00e4n johtajiensa luona ja yllytti heit\u00e4 rikkomaan muslimien kanssa tehdyn sopimuksen. H\u00e4n sai kaikki, jotka vastustivat h\u00e4nt\u00e4, rikkomaan sopimuksen ja sanoi h\u00e4nelle: "Paavin nimess\u00e4 h\u00e4n vapauttaa heid\u00e4t vastuusta sen rikkomisesta ja siunaa heid\u00e4n sotilaansa ja aseensa. Heid\u00e4n on seurattava h\u00e4nen polkuaan, sill\u00e4 se on kunnian ja pelastuksen polku. Jokaisen, jolla sen j\u00e4lkeen on omatunto, joka on ristiriidassa h\u00e4nen kanssaan ja pelk\u00e4\u00e4 synti\u00e4, on kannettava taakkansa ja syntins\u00e4."

Ristiretkel\u00e4iset rikkovat liiton<\/strong>
Ristiretkel\u00e4iset rikkoivat liittonsa, mobilisoivat armeijoita taistelemaan muslimeja vastaan ja piirittiv\u00e4t Mustanmeren rannikolla sijaitsevaa bulgarialaista Varnan kaupunkia, jonka muslimit olivat vapauttaneet. Liittojen rikkominen on t\u00e4m\u00e4n uskonnon vihollisten yleinen piirre, ja siksi Kaikkivaltias Allah velvoitti muslimit taistelemaan heit\u00e4 vastaan. H\u00e4n sanoo: {Mutta jos he rikkovat valansa liittonsa j\u00e4lkeen ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t uskontoanne vastaan, taistelkaa ep\u00e4uskon johtajia vastaan. Heill\u00e4 ei todellakaan ole valaa. Ehk\u00e4 he luopuvat.} [At-Tawbah: 12]. He eiv\u00e4t kunnioita liittoja tai sopimuksia, kuten on aina ollut heid\u00e4n luonteensa. He eiv\u00e4t ep\u00e4r\u00f6i hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n kansakuntaan, mihink\u00e4\u00e4n ihmiseen, jossa he n\u00e4kev\u00e4t heikkoutta, tappamista ja teurastamista.

Paluu jihadiin<\/strong>
Kun kristityt alkoivat etene\u00e4 kohti Ottomaanien valtakuntaa ja Edirnen muslimit kuulivat ristiretkel\u00e4isten liikkeest\u00e4 ja etenemisest\u00e4, heid\u00e4t valtasi pelko ja kauhu. Valtiomiehet l\u00e4hettiv\u00e4t sanan sulttaani Muradille ja kehottivat h\u00e4nt\u00e4 tulemaan ja kohtaamaan t\u00e4m\u00e4n uhan. Mujahid-sulttaani nousi eristyksest\u00e4\u00e4n johtaakseen ottomaanien armeijoita ristiretkel\u00e4isten uhkaa vastaan. Murad onnistui neuvottelemaan genovalaisen laivaston kanssa 40 000 ottomaanien armeijan sotilaan kuljettamisesta Aasiasta Eurooppaan ristiretkel\u00e4isten laivaston silmien ja korvan alla vastineeksi yhdest\u00e4 dinaarista sotilasta kohden.
Sulttaani Murad kiirehti marssiaan ja saapui Varnaan samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ristiretkel\u00e4isten kanssa. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kristittyjen ja muslimien armeijoiden v\u00e4lill\u00e4 puhkesi ankara taistelu. Sulttaani Murad asetti keih\u00e4\u00e4n k\u00e4rkeen vihollistensa rikkoman sopimuksen tehd\u00e4kseen heid\u00e4t ja koko taivaan ja maan todistajiksi heid\u00e4n petollisuudestaan ja aggressiostaan ja lis\u00e4t\u00e4kseen sotilaidensa innostusta. Osapuolet taistelivat, ja heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4\u00e4n k\u00e4ytiin hirvitt\u00e4v\u00e4 taistelu, jossa voitto oli melkein kristityille heid\u00e4n uskonnollisen intonsa ja liiallisen innostuksensa ansiosta. T\u00e4m\u00e4 suojelus ja liiallinen innostus ottivat kuitenkin yhteen ottomaanien jihadistisen hengen kanssa. Liiton rikkoja kuningas Ladislaus kohtasi liiton pit\u00e4j\u00e4n sulttaani Muradin kasvotusten, ja he taistelivat. Heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4\u00e4n k\u00e4ytiin hirvitt\u00e4v\u00e4 taistelu 28. Rajab-kuuta 848 AH \/ 10. marraskuuta 1444 jKr. Muslimi-sulttaani onnistui tappamaan kristityn unkarilaisen kuninkaan. H\u00e4n yll\u00e4tti t\u00e4m\u00e4n voimakkaalla keih\u00e4siskulla, joka sai h\u00e4net putoamaan hevosensa sel\u00e4st\u00e4. Jotkut mujahideeneista rynt\u00e4siv\u00e4t kimppuun, katkaisivat h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja nostivat sen keih\u00e4\u00e4seen ylist\u00e4en ja riemuiten. Yksi mujahideeneista huusi viholliselle: "Oi uskottomat, t\u00e4m\u00e4 on kuninkaanne p\u00e4\u00e4." T\u00e4ll\u00e4 kohtauksella oli voimakas vaikutus kristittyihin ihmisjoukkoihin, ja heid\u00e4t valtasi pelko ja paniikki. Muslimit hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t heit\u00e4 vastaan voimakkaalla hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4, hajottivat heid\u00e4t ja kokivat heille hirvitt\u00e4v\u00e4n tappion. Kristityt k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t selk\u00e4ns\u00e4 ja ty\u00f6nsiv\u00e4t toisensa pois. Sulttaani Murad ei ajanut vihollistaan takaa ja oli tyytyv\u00e4inen... T\u00e4m\u00e4 on voiton laajuus ja se on suuri voitto.
T\u00e4m\u00e4 taistelu poisti Unkarin niiden maiden luettelosta, jotka kykeniv\u00e4t k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vi\u00e4 sotilasoperaatioita ottomaaneja vastaan ainakin kymmeneksi vuodeksi.

Paluu erist\u00e4ytymiseen ja omistautumiseen<\/strong>
Sulttaani Murad ei luopunut asketismistaan t\u00e4ss\u00e4 maailmassa eik\u00e4 valtakunnassa, joten h\u00e4n luopui valtaistuimesta pojalleen Muhammadille ja palasi yksin\u00e4isyyteens\u00e4 Magnesiaan kuin voitokas leijona palaten luolaansa.
Historia on maininnut meille joukon kuninkaita ja hallitsijoita, jotka luopuivat valtaistuimistaan ja eristiv\u00e4t itsens\u00e4 kansasta ja valtakunnan loistosta erist\u00e4yty\u00e4kseen, ja ett\u00e4 jotkut n\u00e4ist\u00e4 kuninkaista palasivat valtaistuimelle, mutta emme ole maininneet ket\u00e4\u00e4n heist\u00e4, jotka luopuivat valtaistuimestaan kahdesti, paitsi sulttaani Murad. H\u00e4n oli tuskin ehtinyt erist\u00e4yty\u00e4kseen V\u00e4h\u00e4\u00e4n-Aasiaan, kun janissarit Edirness\u00e4 kapinoivat ja mellakoivat ja raivosivat ja kapinoivat ja kapinoivat ja turmelivat. Sulttaani Mehmed II oli viime vuosien nuori mies, ja jotkut valtion miehist\u00e4 pelk\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 asia k\u00e4rjistyisi ja vaara kasvaisi ja pahuus pahenisi ja seuraukset olisivat huonot, joten he l\u00e4hettiv\u00e4t sulttaani Muradille pyyt\u00e4en h\u00e4nt\u00e4 ottamaan asian itse haltuunsa. Sulttaani Murad tuli ja otti vallan ohjat, ja janissarit alistuivat h\u00e4nelle. H\u00e4n l\u00e4hetti poikansa Muhammedin Magnesiaan sen kuvern\u00f6\u00f6riksi Anatoliaan. Sulttaani Murad II pysyi Ottomaanien valtaistuimella viimeiseen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti, jonka h\u00e4n vietti valloituksissa ja valloituksissa.

Murad II ja h\u00e4nen rakkautensa runoilijoita, tutkijoita ja hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4 kohtaan<\/strong>
Muhammad Harb sanoo: \u201dVaikka Murad II kirjoitti vain v\u00e4h\u00e4n runoja ja meill\u00e4 on vain v\u00e4h\u00e4n h\u00e4nen runojaan, h\u00e4nell\u00e4 oli kiistaton suuri vaikutus kirjallisuuteen ja runouteen. Siunauksen h\u00e4n antoi runoilijoille, jotka h\u00e4n kutsui neuvostoonsa kahtena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa kertomaan, mit\u00e4 heill\u00e4 oli sanottavaa, ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n yksityiskohtia keskusteluista ja juoruista heid\u00e4n ja sulttaanin v\u00e4lill\u00e4, joka hyv\u00e4ksyi tai hylk\u00e4si, valitsi tai hylk\u00e4si. H\u00e4n usein t\u00e4ytti heid\u00e4n keskuudessaan olevien apua tarvitsevien tarpeen antamalla siunauksia tai l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heille ammatin, joka tarjoaisi heille toimeentulon, kunnes he olisivat vapaita el\u00e4m\u00e4n huolista ja omistautuisivat runouden kirjoittamiselle. H\u00e4nen aikakautensa tuotti monia runoilijoita.\u201d
Murad II muutti kuninkaallisen palatsin er\u00e4\u00e4nlaiseksi tiedeakatemiaksi ja jopa runoilijat seurasivat h\u00e4nt\u00e4 kamppailuissaan. Yksi h\u00e4nen runoistaan oli: "Tulkaa, muistakaamme Jumalaa, sill\u00e4 emme ole pysyvi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa."
H\u00e4n oli tiet\u00e4v\u00e4inen, viisas, oikeudenmukainen ja rohkea sulttaani. H\u00e4n l\u00e4hetti omista rahoistaan vuosittain 3500 dinaaria Kahden pyh\u00e4n moskeijan ja Jerusalemin asukkaille. H\u00e4n v\u00e4litti tiedosta, oppineista, \u0161eiheist\u00e4 ja vanhurskaista. H\u00e4n raivasi tiet\u00e4 kuningaskunnille, turvasi tiet, loi lain ja uskonnon sek\u00e4 n\u00f6yryytti uskottomat ja ateistit. Youssef Asaaf sanoi h\u00e4nest\u00e4: "H\u00e4n oli hurskas ja vanhurskas, vahva sankari, hyvyyden rakastaja, taipuvainen my\u00f6t\u00e4tuntoon ja hyv\u00e4ntahtoisuuteen."
Sulttaani Murad rakensi moskeijoita, kouluja, palatseja ja siltoja, mukaan lukien Edirnen moskeijan kolmella parvekkeellaan. Moskeijan viereen h\u00e4n rakensi koulun ja saattohoidon, jossa k\u00f6yhi\u00e4 ja apua tarvitsevia ruokittiin.

H\u00e4nen kuolemansa ja testamenttinsa<\/strong>
Sulttaani kuoli Edirnen palatsissa Muharramin kuuta 16. vuonna 855 (18. helmikuuta 1451 jKr.) 47-vuotiaana. H\u00e4nen tahtonsa mukaisesti, Jumala armahtakoon h\u00e4nt\u00e4, h\u00e4net haudattiin Muradiye-moskeijan viereen Bursaan. H\u00e4n pyysi, ettei h\u00e4nen hautansa p\u00e4\u00e4lle rakennettaisi mit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sen sivuille rakennettaisiin tilaa ulkoa lukeville istua ja lausua Pyh\u00e4\u00e4 Koraania, ja ett\u00e4 h\u00e4net haudattaisiin perjantaina. H\u00e4nen testamenttinsa toteutettiin.

Kun olimme mahtavia<\/strong>
Tamer Badrin kirjasta Unohtumattomat johtajat\u00a0<\/span><\/h1>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

14 \u0645\u0627\u0631\u0633 2019 \u00a0 \u0627\u0644\u0633\u0644\u0637\u0627\u0646 \u0645\u0631\u0627\u062f \u0627\u0644\u062b\u0627\u0646\u064a \u0647\u0648 \u0627\u0644\u0633\u0644\u0637\u0627\u0646 \u0645\u0631\u0627\u062f \u0627\u0644\u062b\u0627\u0646\u064a \u0627\u0644\u0633\u0644\u0637\u0627\u0646 \u0627\u0644\u0632\u0627\u0647\u062f \u0627\u0644\u0630\u064a \u0642\u0636\u0649 \u0639\u0644\u0649 \u0627\u0644\u062a\u0645\u0631\u062f \u0627\u0644\u062f\u0627\u062e\u0644\u064a \u0648\u0627\u0646\u062a\u0635\u0631 \u0639\u0644\u0649 \u0627\u0644\u062a\u062d\u0627\u0644\u0641 \u0627\u0644\u0635\u0644\u064a\u0628\u064a \u0641\u0649 \u0645\u0639\u0631\u0643\u0629 \u0641\u0627\u0631\u0646\u0627, \u0648\u0647\u0648 \u0627\u0644\u0633\u0644\u0637\u0627\u0646 \u0627\u0644\u0648\u062d\u064a\u062f \u0627\u0644\u0630\u064a \u062a\u0646\u0627\u0632\u0644 \u0639\u0646 \u0627\u0644\u062d\u0643\u0645 \u0644\u0627\u0628\u0646\u0647 \u0645\u0631\u062a\u064a\u0646 \u0644\u064a\u062a\u0641\u0631\u063a \u0644\u0639\u0628\u0627\u062f\u0629 \u0627\u0644\u0644\u0647 \u0639\u0632 \u0648\u062c\u0644. \u0646\u0634\u0623\u062a\u0647\u0648\u0644\u062f \u0627\u0644\u0633\u0644\u0637\u0627\u0646 \u0645\u0631\u0627\u062f \u0627\u0644\u062b\u0627\u0646\u064a \u0639\u0627\u0645 806 \u0647\u0640 \/ 1404 \u0645\u060c \u0648\u0646\u0634\u0623 \u0641\u064a \u0628\u064a\u062a \u0627\u0644\u062f\u0648\u0644\u0629 \u0627\u0644\u0639\u062b\u0645\u0627\u0646\u064a\u0629\u060c \u0627\u0644\u062a\u064a […]<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":21968,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"","_seopress_robots_index":"","inline_featured_image":false,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"categories":[115,184],"tags":[],"class_list":{"0":"post-21967","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-115","8":"category-184"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21967","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21967"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21967\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21968"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21967"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21967"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamerbadr.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21967"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}